23.9.2014

Täällä taas!

Pahoittelen koko kesän kestänytt hiljaiseloa blogin osalta. Elämässä on tapahtunut kaikenlaisia, hyviä ja osa huonompiakin muutoksia, jotka ovat vaatineet aikaa ja energiaa. Blogin jätin hyvällä omallatunnolla taustalle, odottamaan taas syksyn koulun alkua. Tässä nyt pikakelaus mitä ammatillisen kasvun osalta on tapahtunut kevään ja kesän aikana. Ja mitä kaikkea muuta sitä elämässä on myös tapahtunut.

Tätä vuotta on kyllä kiistatta voinut sanoa vuoristoradaksi! Olen ylpeä itsestäni kaikissa niistä asioissa joita olen uskaltanut ja pystynyt tekemään. Pahaa mieltä on aiheuttanut ero pitkäaikaisesta avopuolisosta. Suhdeasioita en alla tässä blogissa setvimään, mutta jokainen voi varmasti kuvitella minkälainen isku ero on itsetunnolle, ja tottakai myös iso elämänmuutos. Nyt pahimmat ajat on takana, ja olen löytänyt itseni monella tapaa uudelleen, ja mitä hittoa! Huomasinkin olevani aika hyvä tyyppi!

Ammatillinen kasvu?

Aloitetaan tämä asioiden punti nyt kuitenkin siitä perustason ensihoidon harjoittelusta. Paikkana toimi tällä kertaa EPSHP:n Seinäjoen asema. Olin vaihdellen sekä perus- että hoitotasoisessa autossa. Mitään syvääluotaavaa analyysiä, ette tästä harjoittelusta saa, kun aikaakin on siitä kerennyt kulua. Mutta lyhyesti sanonottuna onnistumisen elämyksiä tuli paljon, ja uutta opittavaa taas vielä enemmän. Ensihoitajan työ on vaan niin ihanaa ja mahtavaa, ja ihmiset ensihoidon parissa pääosin hervottoman hauskoja ja kaikella laitta hyvin omanlaisiaa ihmisiä. Kaikista mukavimpana kommenttina jäi mieleen, että minun kanssa voisi tehdä jo oikeastikkin töitä! :) Harjoittelussa sitä kuitenkin aina välillä iskee todellisuus vasten kasvoja, että opittavaa on mahdottomasti. Itse hoitaminen oli jo tässä harjoittelussa suhteellisen mutkatonta, mutta nyt uusiksi harjoiteltaviksi asioiksi tuli johtaminen ja päätöksenteko. Aluksi lähdettiin ihan vain kirjaamista harjoittelemalla, ja se alkoi sitten harjoittelun loppua kohden sujua jo ihan hyvin. Sen sijaan päätöksenteko esim. kuljetuspaikasta ja potilaan ohjeistaminen X-tapauksissa ei aina ollut helppoa. Potilasaineistossa oli peruskauraa, mutta myös muutama mietityttämään pistänyt tapaus. Tässä vielä muutama napattu kuva harjoittelusta.

Lanssi parkissa.



Onko tämä nyt sitä viranomaisyhteistyötä? :D

Harjoittelusta sitten lompsittiinkin kesäloman viettoon. Kesänakin suoritin samassa paikassa kuin viime kesänä, eli kotihoidossa. EPSHP ei ottanut sh opiskelijoita joilla ei ollut 140op suoritettuna. Vähän harmitti, koska lähes koko muu luokka tahkoi ensihoidon kokemusta oman alan hommissa. Nyt jälkikäteen ei enää harmita niin paljon, kesä antoi silti paljon uusia kokemuksia, josta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Ja tulipahan LOVE-tentti myös suoritettua, eli siitä on ainakin hyötyä tulevaisuudessa.

Sitten päästääkin jo koulun alkuun. Koulua nyt takana 3 pitkää viikkoa. Takana jo hoitotason esnhoidon lääketentti, johon piti kesän aikana opiskella noin 70 lääkettä kaikilta mahdollislta kanteilta. Aloitin lukemisen luonnollisesti vain kaksi viikkoa ennen testejä, eli voi sanoa että hyvin ne ei menneet. Tai no oma kompastuskivi on annostukset. Yleensä lääkkeistä jää mieleen kyllä vaikutusmekanismi ja käyttöaiheet, mutta annostukset eivät vaan jää päähän millään. Toisaalta iso osa lääkkeistä oli sellaisia joita en ole ikinä käyttänyt, tai edes nähnyt käytettävän kentällä. Toivottavasti nyt kun työkokemusta alkaa tulla niin lääkkeetkin alkaa tulla enemmän tutuksi.
Muuten koulussa on opiskeltu anestesiologiaa, ensihoitolääketiedettä ja ikääntyneen hoitotyötä. Hoitotason ensihoidossa meillä oli aluksi vain orientoiva tunti ja tuo lääketentti. Itse oppitunnit alkavat vasta syysloman jälkeen. Normaali pudotus takaisin maanpinnalle tietenkin kuului ohjelmaan. :D Nyt meidän kuulemma täytyy unohtaa kaikki mitä perustasolla olemme oppineet, ja päästää irti protokollamaisuudesta. Nyt hommat tätyisi osata hoitaa paljon monimutkaisemmin, eikä vain 1+1=2 tyyliin. Ja kyllähän sitä taas on saanut huomata kuinka vähän sitä oikeastaan edes tietää kun ennakkotehtävissä on käsitelty esim. kardioversiota. Myös luennot ensihoitolääketieteessä ovat olleet todella mielenkiintoisia. Välillä vaan pelottaa edelleen se tiedon määrä mikä päässä pitää pysyä.

Seuraava harjoittelukin alkaa jo kahden viikon päästä, ja se on kotihoitotyön 2 viikon rykäys. Olen muuten ehkä kevyesti vetänyt pultteja OAMKille, etten saanut kyseistä harjoittelya hyväksiluettua kahden kesän kokemuksella. No teen harjoittelun kesätyöpaikkaan, ja mukava päästä näkemään tuttuja asikkaita ja muhimaan äidin nurkkiin vähäksi aikaa! Tätä harjoittelua ei kerrankin tarvitse stressata.

Syyslomalle sainkin sitten muuten hommattua ensihoidon hommia! Tai lyhesti kerrottuna minulla pitäisi syysloman aikana olla perehdytys, ja sitten töitä myöhemmin esimerkiksi joululomalla! Paikasta en vielä kerro sen enempää, koska en siellä vielä töissä ole.


Vähän muutakin asiaa

Kesä meni oikeastaan lekotellessa töiden ohessa. Reissasin vähän ympäri Suomea, ja tietysti kuntoilin. Nyt päällimmäisenä tämä kuntoiluhomma koska tänään oli astma-ja kuntoliikunta tutkimuksen lopputestit! Puoli vuotta olen orjallisesti noudattanut liikuntaohjelmaa(venyttelyt jääneet välillä motivaation puutteesta), ja nyt punnittiin viimein tulokset. Ja olihan sitä kehitystä tapahtunut. Paino tippunut kymmenisen kiloa, vyötäröltä lähtenyt 12cm, rasvaprosentti laskenut 10%, ja hapenottokyky parantunut 10% ikäiseni ja kokoiseni viitearvosta! Myös lihaskunto oli kaikissa testeissä parantunut, ja on tämän testin mittarien mukaan erinomainen, ainoastaan käsien lihakset saivat tulokseksi hyvän, erinomaisen sijaan. Kaikista mukavinta on todeta, että liikuntaohjelma on juurtunut takaraivoon, ja vaikka en sitä enää niin orjallisesti noudata niin tavoitteena on silti 3 aerobista ja 2 lihaskuntoa kehittävää harjoitusta viikossa. Ja tuo määrä on ollut todella helppo pitää mukana arjessa. Siksi tässä kai saa tyytyväinen olla, koska elämä on muuttunut paljon terveellisempään ja aktiivisempaan suuntaan.
Hmmm...mitäs muuta. Tukkaani olen lyhentänyt 20cm kesän lopussa. Mikä oli siis melko shokki, koska minulla ei ole koskaan ollut  näin lyhyttä! Ja  tietenkään kukaan ei edes huomaa mitään koska tämä on edelleen tosi pitkä. :D Ainut ero minkä joku on huomannut, että siinä on kerroksia. Vieressä vähän referenssiä. Kuvassa voi myös todeta harvinaisen mutaation nimeltään "Takamäen-nenä". Ilmeisesti tätä hyvin tuulettavalta vaikuttavaa klyyvarimallia esiintyy yleisesti vain omassa suvussani, harmikseni täytyy todeta, että se ei ole onnistuneesti skipannut naissukupuolta.
Kesällä tuli hypättyä myös benji hyppy! Hieman humalassa, Nummirockissa tandemina. Ihan mahtava kokemus, eikä yhtään helpota laskuvarjohyppyinnostustani. Ensi kesänä pitänee lähteä kurssille, jotta tämä polte helpottaa.
Opiskelija-elämä tuntuu taas varsin mukavalta kesän jäljiltä. Kosteaa elämää on tullut välillä elettyä, mutta olen sen nyt itselleni sallinut koska kesän aikana alkholinkäyttöä tuli vähän vähennettyä, enkä ollut juomassa kuin kaksi kertaa. Ei sinänsä, että se olisi mikään ongelma, mutta en vain pidä siitä olotilasta kun kroppaa on kohdeltu alkoholilla kaltoin, väsyttää ja turvottaa yms.
Ja melekein tärkein unohtui! KÄRPÄT VOITTI MESTARUUDEN! Työt jatkuu Kärpillä tänäkin vuonna, ja mestaruutta taas toivotaan. Oli kyllä huikea fiilis hallilla ja keskustassa voiton jälkeen.

Tämä voisi riittää tältä erää. Lupaan ja vannon, että näin syksyn tullen kirjoittelen useammin.