19.12.2013

Tieliikenteestä pelastamisen-harjoitus

Päästiin luokan kanssa seuraamaan tänne Ouluun palokunnan ja ensihoidon yhteisharjoitusta, jossa pelastettiin potilas kolariautosta. Auto oli siis jo valmiiksi kolaroitu, mutta palokunta ei ollut sitä vielä leikellyt sen enempää, joten päästiin näkemään vähän autontuhoamistakin. Ennen harjoitusta noilla siihen osallistuvilla työntekijöillä oli jonkinmoinen käytännä luento, jolle ei valitettavasti saatu osallistua. HArjoituksessakin tarkoitus oli siis vaan seurata toimintaa. Itseä lähinnä kiinnostikin juuri palokunnan toiminta, kun en ole aikaisemmin näyhnyt sitä miten auto tuetaan, saati miten sitä leikataa.
Kovaäänistä hommaahan tuo oli. Yllätyksenä tuli että paloauton pitäisi päästä parkkiin alle 30m päähän kolariautosta, jotta heidän välineidensä johdot yltävät perille asti. Mitä nyt ymmärsin niin nuo leikkurit sun muut toimivat pitkälti paineilmalla.(korjatkaa jos olen väärässä). Ensihoidon on siis syytä parkkeerata riittävän kauas, kun paareja nyt voi raahata vähän pidemmänkin matkaa.

Tässä myös hieman kuvia harjoituksesta. En kysynyt jokaiselta lupaa kuvien ottamiseen, joten tässä nyt julkaisen vain sellaisia joissa ei näy työntekijöiden kasvoja. Näkyvtä naamat ovat sitten opiskelijakavereiden. :)
Jättileikkurit!

Vähän kokokuvaa autosta.

Turvatyynyn laukeamissuojus


Jättikeillureihin voi tarvita näköjään kahtakin!

Auton purkaminen oli kyllä jännän näkösitä hommaa, ikkunatkin meni rikki naps vain. Kyllä tuo palokunta rankkaa hommaa tekee, se täytyy myöntää. Lähes aina viipyvät kohteessa paljon kauemmin kuin me, oli sää mikä hyvänsä. Ja oli kyllä oikeasti kiinnostavaa tietää millaista yhteistyötä kahden ammatikunnan välillä on. Toivottavasti tulisi sitten harjoitteluissa vielä käytännön kokemusta työskentelystä palokunnan kanssa!

13.12.2013

Hei taas!

Aika paljon aikaa on vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta. Koulu on tällä hetkellä vienyt ylivoimaisesti liian paljon aikaan, joten koneella en ole istunut yhtään sen enempää kuin on ollut pakko. Vioisin nyt hieman tiivistää mitä siellä koulussa onkaan nyt tehty viimeisen kahden kuukauden aikana. Tähän saa näköjään avuksi kaivaa kalenterin, kun on niin paljon tullut tehtyä ettei enää mitään tule mieleen.
Terveyden edistämisen perusteet kurssilla(juuri sillä jota tuossa joskus aikaisemmin hieman manasin), kävimme tekemässä oman ryhmän kanssa ensiapukoulutuksen Luonnonvara yksikön opiskelijoille. Oma ryhmäni veti todella pikaisen kertauksen elvytyksestä. Tätä jännitin kyllä aika paljon etukäteen, mutta hyvinhän se sitten meni! Sillä myös sinetöitiin tämä tuskallisen turha kurssi...kaippa se ensiaputaitojen opettaminenkin on terveyden edistämistä.
Turhista kursseistä puheenollen, ruotsin kurssi on nyt koluttu läpi suullista tenttiä lukuunottamatta. Huh.

Kliinisessä hoitotyössä olemme harjoitustunneilla harjoitelleet kanylointia(taas), katetrointia, nenä-mahaletkun laittoa, infuusion tekemistä(ja lääkelaskuja), perioperatiivista toimintaa sekä anestasiakaavakkeen täyttöä. Kliinisen kurssikin on nyt suoritettu läpi. Torstaina oli minun ryhmälläni simulaatiotiloissa käytännön tentti, ja sen jälkeen kirjallinen koe johon sisältyi lääkelaskut. Käytännän kokeessa hoidettiin neljän hengen ryhmässä potilas jolla oli voimakas päänsärky, ja jonka yleistila laski hyvin nopeasti. Potilaalla oli siis aivoverenvuoto, joka aiheutti sitten tajunnan tason laskemisen. Itse olin testissä hengityksessä vastuusta, ja onneksi se olikin varsin helppo nakki. :) Kirjallisen kokeen onnistumisesta en sitten olekkaan niin varma.

Perustason ensihoito I on nyt suoritettu läpi. Simuissa harjoittelimme tajunnan tason häiriöisten potilaiden hoitoa, sisäelinvammapotilaita, sekä potilaan poistamista kolariautosta ja samalla myös rangan tukemista sekä tyhjiöpatjojen käyttöä. Näiden lisäksi meillä oli hälytysajokoulutuksen teoriaa. Asiaa tuli niin hirmuisesti, ja näillä eväillä pitäisi sitten harjoitteluun lähteä helmikuussa. Ensi tiistaina meillä on kuitenkin vielä autonpurkuharjoitus! Tai siis pääsemme seuraamaan ammattilaisten järjestämää autonpurkua jossa pelastus ja ensihoito toimivat yhdessä. Tosi kiinnostavaa nähdä miten tositilanteessa potilaat sitten irrotetaan autosta!

Uutena kurssina alkoi Patologia, patofysiologia ja kliininen fysiologia. Kurssilla on todella tärkeää asiaa kehon toiminnasta sairauksien aikana, ja taas kerran liian vähän aikaa käydä kaikkia läpi. Välillä saa kotona istua kirja nenässä kiinni että ymmärtää kaikkien tautien fysiologiaa. Tosi mielenkiintoista, mutta haastavaa. Patologia kuitenkin on kaiken lääketieteen tärkein osa. Ja vielä haastavammaksi tekee vielä se että nämä asiat täytyy oikeasti tulla melkein selkärangasta kentällä! Patologia toteutetaan pääasiassa luentoina, mutta meillä on ollut EKG ja spirometria harjoitustunnit. Siellähän selvisi että keuhkoni pelaavat hyvin, ja että sydänkin näyttäisi toimivan normaalisti vaikka siinä sinusarrytmia olikin. Hyödyllistä tämä koulunkäynti!

Valinnaiseksi olen ottanut Väkivalta hoitotyössä kurssin, josta minulla ei ole oikeastaan mitään sanottavaa. Siinä on paljon etätehtäviä. Positiivinen juttu oli kuitenkin todella lyhyt MAPA- koulutus. Sitten meillä on vielä ollut Lääketieteelliset aineet I- kurssi, joka jatkuu vielä keväällä. Nyt siinä käsiteltiin anestesialääkkeitä ja kivunhoitolääkkeitä. Jälleekn kerran mielenkiintoista, mutta haastavaa.

Matkailu avartaa!
Tämä kaikki kuulostaa varmaan siltä ettei minulla ole muuta elämää kuin koulua. No pääsempä kerrankin yllättämään sillä kerkiesimmehän me tässä poikaystävän kanssa käydä Budapestissäkin pyörähtämässä pitkän viikonlopun! Lennot olin varannut jo kesän lopussa, samoin hostellin. Matkan aikana kerettiin pyöriä kaupunkia ympäriinsä melko mittavia matkoja. Käytiin tietenkin katsomassa pakolliset nähtävyydet kuten Ketjusilta ja Sankarten aukio, ja kiivettiin Budan kukkolalle katsomaan maisemia. Kulttuuria harrastettiin käymällä natsimuseo House of Terrorissa, joka oli kyllä melko järisyttävä kokemus. Museo oli todella upealla tavalla toteutettu, ja kyllähän se vähän kylmäsi nähdä ne sellit joissa ihmisiä on kidutettu.

Maisemia Budan kukkulalta

Ketjusilta

House of Terror
 Reissun aikana käytiin tietenkin myös kylpylässä kun kerran Euroopan kylpyläpääkaupungissa käytiin. Vaikka täällä ei ollut mitään erikoisaltaita, tai miljoonia vesiliukumäkiä ja härpäkkeitä niin oli kyllä mahatava elämys pitkän kävelyn jälkeen pulahtaa satoja vuosia vanhaan ulkoaltaaseen katselemaan taivasta. Ennen kylpylää käytiin katoselemassa eläimiä kaupunginpuiston eläintarhassa, ja rakastuttiin ihan hirveäasti laiskiaisiin<3. Tietysti myös syötiin ja juotiin hyvin koko reissun aja.

Kylpylästä

Reissun jälkeen oli kyllä aika uppunut olo, mutta kyllä pieni irtiotto arjesta kannatti. Eniten olen iloinen siitä että tuo ennemmin matkailua karsastanut ukko innostui uusien maiden näkemisestä. Heti kun kone oli Suomeen laskeutunut, niin herra alkoi jos selailla seuraava reissua. :D No okei, ei meillä nyt ihan heti rahaa sellaiseen ole.

Heppoja?
No niitä elukoita onkin sitten nähty vähän vähemmän viime aikoina. Fyrryä en ole liikuttanut kuin syyslomalla muutaman kerran, ja tämän jälkeen joulukuun alussa kun käväisin kotopuolessa. Herralla kuitenkin kuuluu hyvää. Kesällä oli ongelmia jalkojen kanssa, jota on nyt ratkottu. Hevonen on joutunut dieetille, ja onkin laihtunut melko paljon. Se sai myös hieman lomaa liikkunnasta, ja niveliä piikitettiin. Myöskin hieroja on saanut käydä herraa hemmottelemassa. Joulukuussa huomasinkin jo selvästi että papalla polvi nousee ja se pystyy paljon enemmän tehdä työtä takajaloilla kuin ennen. Ehkäpä jos kuntoa nyt saadaan vähän kohotettua niin voimme vielä muutamat kisat mennä. Päätin nyt kuitenkin että emme enää pyri yli 30km kisoihin, kun herralla alkaa kilometrit näky jaloissa. Turha rasittaa niitä pitkillä lenkeillä, kun kunto pysyy hyvänä vähän lyhyemmilläkin. Tästä nyt vielä on kuitenkin muutama vuosi ennenkuin saan itselleni ostettua oman hevosen, joten kuitenkin joitain kisoja olisi mukava vielä Fyrryn kanssa käydä.
Vauvvaleita pihatossa
Oulussa olen käynyt ratsastamassa aina maanataisin, ja tuntuu ainakin että olen kehittynyt jonkin verran! Kyllä onkin mahtavaa saada neuvoja sellaisiin asioihin joita ei itse edes ole huomannut. Välillä tunnin jälkeen toki aina ärsyttää kun ei ole saanut heppaa kulkemaan nätisti, mutta yleensä tulee onnnistumisen elämyksia kun opettaja kehuu hevosen muotoa ja oman käden käyttöä. :)   Kun ne kantapäät vielä pysyisi alhaalla! Vaikka tähänkin olen saanut pienen ahaa-elämyksen: Saappaani ovat niin huonot(halvat) että ne eivät anna nilkalle liikkumatilaa, ja näin ollen on hakala painaa kantapäätä alas! Kun menin kerran paremminlla saappailla niin tuntuma jalustimeen oli paljon parempi ja joustava, sekä kantapääkin pysyi hyvin alhaalla....täytynee siis investoida uusiin saappaisiin.
Joululomalla onkin sitten taas talleilua luvassa, kun lomitakin tallin omistajaa muutamana päivänä. Olisi myös tarkoitus lumitilanteen sallisessa kokeilla hiihtoratsastusta. 

Kuntoilua?
Niin no. Sekin on vähän jäänyt vapaa-ajan puuteessa. Salilla olen käynyt kumminkin kahdesti viikossa, ja tuntuu että voima on hyvinkin lisääntynyt. Paino ei ole kumminkaa pudonnut, mutta toisaalta lihasvoima on varmastikkin kasvanut. Vähän ehkä harmittaa se että en ole käynyt kävelyllä, saati sitten juoksemassa kovinkan usein. Tosin näillä liukkalla se olisi lähinnä itsemurha. Tuo salille lämpöiseen lähteminen on melko helppo ratkaisi, vaikka haluaisin kasvattaa juuri sitä kestävyyskuntoa. Osallistun myös nyt 6kk kestävään astma ja kuntoliikunta-tutkimukseen, josta saa itselleen räätälöidyn liikuntaohjelman! Tutkimuksen luotettavuuden vuoski sitä olisis sitten noudatettava, eli toivottavasti se motivoi liikkumaan kunnolla. Tutkimuksen alkukuntoitestit menivät kumminkin keskivertoa paremmin, selkälihakset oli jopa eriomaisella tasolla, joten onneksi ei ihan rapakunnosta tarvitse aloittaa. Vielä olisi kumminkin edessä pyöräily-testi.
Uikkarit jäi vähingossa sinne Budapestiin, joten uimassa en ole sitten käynyt ollenkaan...ärsyttääkö? KYLLÄ!

Joulu!
Kaiken tämän keskellä myös joulu on tulossa! Unohdin sitten ottaa kuvan tekemistäni joulukorteista...no jokatapauksessa ne on jo lähetetty ja aika monta joululahjaakin on jo ostettu. Joulusiivouksia on aloitettu, ja tuo toinen puolisko lähtee kissojen kanssa joulunviettoon kotiseudulle jo ylihuomenna. Minulla on vielä ensi viikon torstaina petologian tentti, joten pääsen sitten jouluilemaan hieman myöhemmin. Tänä vuonna en harmittavasti ole kerennyt tehdä itse mitään lahjoja, vaikka joka vuosi olen niitä pyrkinyt tekemään. Tölkinnipsukäsilaukkukin kaatui siihen ettei nipsuja ole vielä riittävästi. Onneksi se joulu tulee kumminkin aina, vaikkei kerkiäisi valmistautuakkaan. :)