14.5.2013

Ensimmäinen vuosi ensihoitoa


"I gave up my life to learn how to save yours."

Tällä hetkellä tunteen on aikalailla tuollaiset. Toki positiivissa mielessä. Tämä uusi koulu ja tuleva ammatti ovat muuttaneet minua, ja suhtautumistani kaikkeen aika lailla. Sillä tavalla siis tuntuu vähän, että "luovuin" entisestä elämästä, vaikka tottakai siitä on paljon jäljelläkin. Lähinnä henkinen rauhoittuminen on tapahtunut.  Oikeastaan aika hassun tuntuista että tietää mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä, ja on aika varmalla tiellä kohti sitä unelmaa!

Tätä vuotta on jäljellä enää kolme viikkoa ja kaksi hassua tenttiä. No okei, ne tentit ovat mikrobiologia ja anatomia, mutta kaipa nekin porskutetaan läpi. Sitten olisi vielä enkun suullinen tällä viikolla. Miten ihmeessä tämä eka vuosi menikin näin nopeasti! Iha  käsittämätön määrä tietoa on päässä ja vielä käsittämättömämpi määrä on valunut sieltä pois. Tuntii ettei aivoissa ole enää tilaa. Kesälläpä on onneksi aikaa hieman tyhjentää päätä. Keskimäärin muistettavia asioita ja käyteänteitä on niin paljon että olen hämmästynyt jos vielä jotain muistan ensi vuoden perustason tentissä.


Opiskelu on ollu oikeastaan aika samanlaista kuin oletinkin. Minua ei haitannut alun perushoidolliset jututukaan, nekin olivat omalla tavallaan kivoja. Mutta kuten sanoin, niin en kyllä tule ikinä työskentelemään perushoitajana, ei vain riittäisi motivaatio sellaiseen. Kaikki kurssit ovat olleet mukavia, tai edes siedettäviä. Jokaisesta on varmasti ollut jonkin verran hyötyä tulevaisuuden ammatissa. Ja mitä sitä nyt ensimmäisenä vuotena on opiskeltu? Tässäpä lista kursseista(suurinpiirtein aikajärjestyksessä) jotka on tänävuonna suoritettu, ja perässä hieman selitystä siitä mitä ne sisältivät. Tuo ammattikorkeakouluslangi kun ei ole mitään maailman selkeintä...

Opiskelia oppimisyhteisössä ja tietoyhteiskunnassa - Opokurssi, tutustumista kouluun + tietotekniikkaa
Kansanterveys ja moniammatillinen yhteistyö - Suomalaisesta terveydenhuollosta ja kansansairauksista
Hoitotieteen perusteet ja etiikka - Lainsäädäntöä, etiikkaa, pykäliä, tieteellistä tutkimusta...
Ensihoidon ja akuuttihoitotyön perusteet - Suoritettiin Ensiapukurssin I ja II asiat hieman laajennetusti+kanylointia
Ensihoidon ja akuuttihoitotyön perusharjoittelu - 2vk ambulanssi/päivystys
Kansansairaudet - Suomen yleisimpien sairauksien patologia toteaminen, hoito yms.
Suomen kieli ja viestintä
Englannin kieli ja viestintä
Farmakologia ja lääkehoito - Lääkkeenantotavat, hygienia, paljon asiaa lääkkeistä ja lääkeaineista
Kehityspsykologia - Ihmisen käytöksestä eri ikävaiheissa
Kriisipsykologia(vapaasti-valittava) - Mielenkiintoista tietoa kriisissä olevan ihmisen käytöksestä ja auttamisesta, sekä myös ammatillesessa mielessä itsensä järjissä pitämisestä tiukoissa tilanteissa
Ensihoitolääketiede I - Ensihoidossa usein vastaantulevien potilaiden hoitoa, paljon muutakin kuin vaan lääkkeitä
Hoitotyön perusteet - Perushoidon opettelua
Hoitotyön perusharjoittelu - 4vk vuodeosastoilla
Perustason ensihoito I(osa kurssista) - Hoitoelvytys
Anatomian ja fysiologian perusteet(2 osainen kurssi) - Perusoppia kehon toiminnasta + paljon latinan termejä
Mikrobiologian perusteet ja infektioiden torjunta 

Näistä tulikin sitten yhteensä minulle 61 opintopistettä, ja jos miettii että neljän vuoden tuntkinto on 240, niin aika hyvässä tahdissa menin. Yksi ylimääräinen pistekkin tuli hankittua. :D

13.5.2013

Mr-kisat Sastamalassa

Kyllä, nyt se on virallisesti suoritettu! Ensimmäinen 30km aluestartti hyväksytysti läpi!

Lauantaina oli siis tiedossa meidän kauden ensimmäiset kisat, ja startattiin sitten tason 2.2 luokassa. Matka oli tässä kisassa 30,7km ja tavoitenopeus 10-15km/h.
Kisa-aamu valkeni vähän turhankin varhain. Tallilla oltiin huoltajan Tommin kanssa klo 4.15. Ruokittiin ihan ensimmäisenä tallilla olevat muut hevoset (=suurinpiirtein 17kpl), ja vietiin heinät pihatolaisille. Olin jo edellisenä päivänä lievässä paniikissa pakannut melkein kaiken valmiiksi, joten aamuksi ei jäänyt kuin hevosen hoitaminen ja ruokien pakkaaminen. Matkaratsatuskisojen eläinlääkärintarkastuksessa kysytään aina aamulämpöä, joten mittasin Fyrryn lämmön, ja juotin sen samalla "varastoon". Herralle kelpasikin aamutuimaan koko sangollinen melassi-elektrolyytti vettä. Sitten tukka vielä pikaleteille, ja pintelit jalkoihin. Hevonen asteli koppiin tyytyväisenä heinää syömään, ja vaikka hieman alkumatkasta pompottikin, niin rauhoittui lopulta. Jossain vaiheessa jopa luultiin, että se nukahti sinne koppiin kun ei mitään liikettä tuntunut. Kuljettamista olin sekä minä, että kuski jännännyt eniten, mutta loppujen lopuksi se meni täysin ilman ongelmia. Ajamiseen meni noin kolmisen tuntia, ja perillä kopista katsoi vieläkin ihan tyytyväisen näköinen hevonen, joka ei edes ollut hiessä. 

Kevään ekat vihreät, samalla kun toimitaan huoltajan takkitelineenä.
Kisapaikalla oltiin hieman aikaisessa, mutta paikalla olikin jo pidempien luokkien osallistujia. Ensin taluteltiin Fyrryä hieman, ja herra sai maistella kesän ensimmäiset vihreät. Täällä pohjoisemmassa kun niitä ei vielä silloin ollut näkynyt. Hevosen naaman saamiseksi irti ruohikosta saikin sitten käyttää hieman voimaa. :D Huoltaja Tommin kanssa kummatkin söimmekin hieman, ja aikaa jäi silti käydä eläinlääkärin tarkissa ennen reittiselostusta. Tarkastuksessa syke 36, hengitys 18, ja kaikki muut kohdat A, eli lähtölupa tuli. Tarkin jälkeen pojat meni taas syömään, kukin taholleen ja minä lähdin kuuntelemaan reittiselostuksen. Siinähän selvisi, että reitillä oli jos jonkinmoista jännitettävää: kaksi puusiltaa, jo aikaisemmin tiedoss ollut kivisilta, SUO, lehmiä ja lampaita. Mikään muu ei oikeastaan jännittänyt kun aikaisemminkin mainostettu kivisilta. Reittiselostuksessa sovitiin myös toisen ratsukon kanssa huollot samaan paikkaan. Päästiinkin sitten taittamaan koko matka yhtä matkaa Kirsin ja Hoscon kanssa. Nopeustavoite oli meillä aikalailla sama, ja oli mukavaa saada reitille kokenutta seuraa! Fyrrykin tuntui tulevan toimeen Oskun kanssa oikein hyvin, vaikka se ei yleensä jostain syystä pidä kimoista hevosista. 

Kammottu kivisilta!
Reittiselostuksen jälkeen juotettiin Fyrrylle vielä sangollinen herkkuvettä ja nakattiin varusteet päälle. Lähtölinja ylitettiin heti, ja muutaman kymmenen metrin käyntipätkän jälkeen koko 7 ratsukon seurue paineli reipasta ravia hiekkatiellä. Ensimmäisellä etapilla tuli vastaan ne kaksi puusiltaa. Fyrry meni ensimmäisestä Oskun perässä oikein hyvin, mutta toisella sillalla se oli vetohevosena, ja teki  sitten äkkistopit sillan kohdalle.  No onneksi joku muu ampaisi eteen ja taas matka jatkui. Tällä etapilla oli myös yllä oleva kivisilta, ja se olikin sitten paljon pidempi luonnossa. Osku oli sillalla kärjessä, ja veti koko porukan hienosti sillasta yli ratsain. Fyrry tuli toisena, mutta ei paljoa epäröinyt kun Osku oli jo mennyt sillan yli. Jäi mietityttämään olisiko se mennyt lopulta itsekkin edellä siitä yli.  Sillan jälkeen matka taittui ravissa ja laukassa, kunnes tultiin suopätkälle. Reitti olikin sitten todella upottava, ja Fyrrykin upposi muutaman kerran mahaan asti. Ei ehkä ihan lempparireittisuunnitelmani, mutta kaikki ratsukot pääsivät pystyssä ja ehjänä suosta yli. Tyytyväisenä siitä että suo-osuudelle ei onneksi tarvinnut mennä uudelleen.

Tässä seurassa ratsatettiin ensimmäiselle huollolle asti.

Pian suon jälkeen olikin ensimmäisen huollon vuoro. Fyrry katseli jo autoa korvat hörössä, ja oikeassahan se oli. Auton luona oli Tommin veden ja porkkanoiden kanssa. Vesi ei herralle maistunut, mutta porkkanat sitäkin enemmän. Huollolla Fyrry hieman puuskittu, mutta jatkoi matkaa aivan tyytyväisenä. Ratsastaja oli tyytyväinen, ettei ollut laittanut tuulitakkia päälle, oli nimittäin KUUMA! Pikku juoman jälkeen matka jatkui taas reipasta ravia. Jossain vaiheessa saatiin muutkin ratsastajat kiinni, ja menettiin ohikin, kun heillä oli huollot eri paikassa. Tässä vaiheessa Fyrry veti joukkoa jonkin aikaan, mutta sen tahti oli varsin kova. Harmillista että vielä kisoissa ei onnistunut se tasainen lönkyttely mitä kotona harrastetaan. Fyrry painoi aika paljon kuolaimelle, eikä malttanut pysyä ollenkaan rauhallisessa ravissa, vaan kokoajan kiristi tahtia. Muutaman kerran nostin sillä laukankin ylämäkeen, mutta koska ravi on sille vielä paljon luontaisempaa, niin annoin sen enimmäkseen ravata omaa kiito/liito/kaahotus-raviaan. Toisella huollolla tultaessa huomasin sitten että edellisen etapin vauhti oli kostautunut, ja hevonen puuskutti tosissaan, ja oli hieman apaattinen. No porkkana kelpasi, ja matkaa jatkettiin hetki ihan kävellen.

Ensimmäisellä huollolla.
Ennen viimeistä huoltoa Fyrryltäkin alkoi löytyi hyvä vauhti, eikä se enää niin kovasti painanut ohjalle. Vielä täytyy kyllä kotona harjoitella sitä että muita hevosia voi tulla vierestä ohi, ilman että täytyy heti alkaan vetämään ja kisaamaan. Kolmannella huollolla hevonen olikin sitten varsin tyytyväinen, eikä puuskuttanut yhtään. Vieläkään ei kelvannut kuin porkkana, mutta koska se oli kotona ja ennen lähtöä juonut niin hyvin, niin en suuresti juomattomuudesta stressannut.

Viimeiselle huollolle tulossa.
Viimeinen etappi tultiin aika rauhallista lönkytteluravia, ja muutamia pakollisia käyntipätkiä asfaltilla ja pellolla. Ennen maalia oli vielä muutaman sadan metrin alfalttipätkä jossa käveltiin sitten loppukäynnit.

Viime metrejä, ja Fyrry haluaa jo syödä. :D
Maalissa ratsatusaika oli 2h 31min 36sek, ja keskinopeutta tuli siis 12,15km/h. Suurinpiirtein tähän oltiikin tavoiteltu, joten hyvä! Ihan ensimmäisenä maaliintulon jälkeen otettiin satula pois, ja saatiikin sitten toiselta tiimiltä lainaan sykekahvaa. Heti ratsatuksen jälkeen syke oli 72(sykeraja hyväksyttyyn suoritukseen on siis 64), eli ei vielä tarkastukseen ollut menemistä. Siinä sitten viilennettiin Fyrryä kaatamalla vettä kaulalle, ja herra sai myös juodakseen. Suitset vaihdettiin odotellessa riimiin, ja ilman kuolaimia herran hörppikin kaksi sangollista vettä! Nesteytyksestä ei siis tarvinnut huolentia. Käytiin vielä kerran tarkastamassa syke kahvalla, se sitten se olikin jo 58 paikkeilla.

Fyrry tekee mitä osaa parhaiten...
Näin hyvin laskeneilla sykkeillä uskalettiinkin mennä jo kokeilemaan. Eläinlääkärin tarkastukseen mentiin 15 min maaliintulon jälkeen ja syke oli mittauksessa 54. Juoksutuksessa herralla riitti vielä virtaa melkein juosta eläinlääkrin päälle, joten väsymystä ei ollut enää havaittavissa. Kaikista kohdista saatiin taas A, joten sillä sinetöitiin hyväksytty suoritus!

El-tarkissa
Tarkin jälkeen herra pääsi syömään lisää heinää ja sai päiväruokansakkin samalla. Huoltaja meni ansaituille päivänokosille, ja minä jäin odottelemaan palkintojenjakoa. Aika pian se tulikin ja Fyrrykin sai tottakai hienon ruusukkeen! Kaikki 7 ratsukkoa luokasta saivat hyväksytyn suorituksen.
Hih, mikä söpöläinen!
Kotimatkalle valmistauduin sitten juottamalla vielä hevosta ja keräämällä tavarat. Sitten täytyikin jo herättää huoltaja jotta saadaan koppi takaisin kiinni, ja hevonen kyyttiin. Fyrry kiipesi koppiin taas tyytyväisenä syömään heinää, ja matka sujui taas todella hyvin. Kotonakin oltiin muutama tunti ennen kuin edes olin osannut odottaa. Fyrtsä sai vielä hetken rouskuttaa heinää karsinassa, ja pääsi sitten pihattoon kavereiden kanssa lepäilemään.

Kisat oli todella hyvin järjestetty, ja kaikki sujui jouhevasti! Huoltokin pelasi, vaikka aluksi pelkäsin sen olevan hieman alilmotivoitunut. :D Kuulemma seura oli hyvää huolloilla, ja päiväkin oli hieno. Olen todelle ylpeä Fyrrystä. Loppuen lopuksi melko vähällä treenillä päästiin eka alueluokka läpi. Tämä antaa kyllä lisää treenimotivaatiota, ja sitten syksymmällä uskallusta koittaa sitä 50km matkaa!
Parannettavaakin toki löytyi. Tottakai normaalin kunnon kohottamisen lisäksi täytyy ottaa laukkaa vielä enemmän mukaan. Tajusin että meidän max 2km laukkapätkät ovat olleet aika helppoja hevoselle, eikä se juurikaan ole kuin hieman puuskuttanut niiden jälkeen. Hikoamista ei ole tapahtunut. Eli rauhallista laukkaa, pidempiä pätkiä tullaan tekemään tulevaisuudessa. Olisi myös tärkeää saada treeniseuraa että voisi harjoitella rauhassa menemistä kaverin kanssa. Fyrry on todella mukava yksin ratsatatessa, ja menee tasaista nopeutta, mutta heti kun on seuraa niin sen vanhat ravunrinvaistot ottavat vallan. Enemmän siis kaverimaastoja, ja myös perällä menemistä. Edelläkin kun on yleensä ollut aika helppoa, kun hevosella ei ole ollut kiiree. Olisi myös mahtavaa päästä tekemään mäkitreeniä, mutta koska täällä Etelä-Pohjanmaalla ei ole mäkiä, niin se taitaa jäädä haaveiksi. Kesällä onneksi voi sitten harrastaa uimalla harjoittelemistakin.

Eli hyvä mieli jäi kisoista, ja treeni jatkuu!

8.5.2013

Kisajännitystä pukkaa

Ensi lauantaina olisi siis kisat ja ilmoittauduin sitten siihen 30km alueluokkaan. Tämä on meidän eka 30km ja ensimmäinen aluestarttikin. Ja pöljintä on että minua jännittää eniten se että mitä jos Fyrry pudottaa taas kengän...ajattelin ottaa varakengät mukaan, mutta se onkin sitten eri asia saadaanko ketään lyömään kenkää jalkaan, ja kuinka paljon se hidastaa matkavauhtia. :/ Ja toiseksi jännittää kuljettaminen. Vaikka Fyrry on matkustanut ikänsä, ja yleensä hyvin rauhallisesti, niin sillä on jonkinmoinen laitakammo. Aina kun sen maha(niin pieni kun se onkin) osuu seinään, sitä alkaa ahdistaa. No se asia on hoidettu niin että hevonen matkustaa ilman väliseinää kopissa. Joskus tämä kyllä harmittaa, kun olisi mukava saada tuttua heppaseuraa kisoihin. No alusta asti ollaan taplattu kahdestaan, niin eiköhän me nytkin pärjätä.

Fyrry on joskus melko söpöläinen<3

Olen tehnyt jos jonkinmoista listaa ja lappua siitä mitä pitää muistaa ottaa mukaan. Kävin tänään jo ostamassa porkkanat ja omppumehut herralle, ja itselleni hain uudet kisahousut. Pesin vanhat ratsihousut koneessa toiveissa että menisin niillä. Noh, eipä ne enää oikein olleet harmaat(alkuperäinen väri) vaan enemmäkin sellaiset kellertävänvihreät. :D Plus että niitä on myös parsittu muutamasta kohtaa. Eli ehkä oli aika ostaa uudet housut. Tarkoituksena olisi kesällä ostaa oikein matkaratsatus trikoot, eli tämä ostos oli nyt vain ihan normi ruskeat kokopaikkahousut. Harmiksi mustasta ei ollut kokoa, mutta housujen väri on tismalleeen sama kuin Fyrryn, joten lasken nämä tiimipukeutumiseksi. Huoltaja(eli toinen puoliskoni) ilme oli vähintääkin turhautunut kun koetin hänelle ehdottaa tiimitakkeja. No näissä kisoissa mennään vain mustilla takeilla ja tummilla housilla, mutta saa nähdä minkä värisen takin sille saan loppuenlopuksi tyrkytettyä päälle. Ensi kaudelle haaveilen Sisuratsukoiden oranssista takista, mutta koska tällä kaudella edustan vielä SuMaRaa, niin en viitsisi ihan hirveästi revitellä sillä oranssilla. Seuran vaihdos tuli vain mieleen koska tulee niin harvoin(=ei ollenkaan) osallistuttua SuMaRan kisoihin, koska ne ovat liian kaukana. Ja SISUn kisoihin taas on paljon sopivampi matka, ja heillä jäsenet saavat tuntuvaa alennusta maksuista.

Nyt siirryn jännittämään kisoja lisää. Raporttia ja kuvaa tulee sitten varmaan ensi viikolla! Loppuun vielä kuvaa Fyrryn laukkakisakokemuksesta. Herra tosiaan veti lähtöä melkein koko matkan, mutta pätkänopea kun on niin hyytyi maalisuoralla. :D Kuvassa keskimmäisenä, omistajansa ratsastamana. Vasemman puolella myöskin tallin hevonen Letti. Itse osallistuin noihin kisoihin toisella, jo edesmenneellä hevosella nimeltä Kiri-Tähti.

Wrooooom!

2.5.2013

Fyrry treenaa taas


Viime viikoloppuna Fyrry sai tosiaan reenia oikein olan takaa! Perjantaina herralta puuttui vaihteeksi taas kenkä joten menimme vain kentälle pyörimään. Oma keskittyiminen ja taito ei ole mikään mahtava kouluratsatukseen, mutta täytyy kyllä sanoa että onneksi menin! Fyrry oli tosi mahtava! Kerrankin sain ratsastaa ihan pikkupikku ohjastuntumalla heti alusta alkaen, ja herra meni kauniisti kuolaintuntumalla! Verrattuna siihen että yleensä saa taistella sen tapumisenkin kanssa vaikka kuinka kauan ympyrällä, kun hevonen taipuu joko etu tai takaosasta eri aikaan, ei koskaan samaan aikaan...nyt sai oikeastaan vain istua kyydissä ja tuntea kun heppa toimi. Todella iloisin mielin siis tästä treenistä!

Perjantailta vielä tallin omistajan tallentamaa kuvamateriaali kun lihava hevonen sai itsensä jumiin karsinaan. Huoh, kai siinä piti hetki nauraa ennekuin heitettiin narut jalkoihin ja käännettin parka oikeinpäin. Hyvin kauaa Fyrry ei jaksanut edes koittaa tenuta itseään pystyyn, vaan antoi rauhassa ihmisten hoitaa hommat loppuun. Joskus sitä miettii että onko tuo hevonen todella fiksu vain jäätävän typerä. :D

Lauantaina kävin tekemässä laukkatreenin maastossa. Mentiin 1,5km x2 ja ravit päälle. Mittari oli päättänyt imeä akkunsa tyhjäksi joten mitään todistetta tästä ei ole. Keli oli märkä, tuli räntää naamalle, ja ei ollut kyllä yhtään kivaa. Fyrrylläkään ei tänään ollut oikein virtaa, joten nuo lyhyet pätkät tunti olevan ihan sopivat, varsikin kun pohjakin oli tosi raskas. Mutta plussaa oli se että kengät pysyivät jalassa! Sellaista ongelmaa kun on ollut että herra polkee monet etukengät viikossa pitkin mäkeä. Yleensä tätä tapahtuu maastossa, kun koko hevonen vain pinkoo innoissaan ilman mitään kontrollia. No nyt Fyrrylle oli laitettu numeroa pienemmät kengät joissa on tuplakäänteet, joten sormet ristissä että pysyvät edes vähän aikaa! Kavio kärsii niin paljon kengättömyydestä, ettei siihen kohta saa edes kenkää kiinni. Kisa-aamujen ainainen jännitys on että onko siellä pihatossa hevosta jolla olisi kaikki kengät jalassa...

Sunnuntaina minulla oli taas edessä matka Ouluun joten kävin ihan aamusta tekemässä pidemmän maastolenkin. Koska hevonen oli eilen vähän köhäinen niin ajattelin mennä mielenterveysmaaston, eli mitään tiettyä nopeutta ei koitettu saavuttaa. Pidettiin vain sellainen mukavan letkeä tahti. No tällä kertaa hevosella oli sitten virtaa liikaa. Fyrry kun on yleensä vain sellainen kyttääjä, eli tuojoittelee vain kaikkea ja saattaa hieman väistää niin tällä kertaa hommat oli vähän eri mallilla. Jokaikisen kiven ja kannon kohdalla herra päätti nostaa laukan ja koikkelehtia pakoon. Siinä meni sitten ratsastajan mielenterveysmaasto. Reitillä olleen käynnissä olevan tukkirekan vierestä voi mennä ihan hyvin rauhassa, mutta kato hei, kivet on vaarallisia! Reitille tuli matkaa noin 11km, mutta lopussa tuli olo että olisi voinut tehdä toisen samanmoisen perään, kun hevosella oli aivan hirveät menot kokoajan. No ajattelin säästellä ettei tule kipeäksi koko poni...eipä varmaan tarvi seuraavalla kerralla. Tässä vielä tulos: Fyrry 28.04.2013 11:09

Oli muuten positiivista huomata että oma ratsatuskunto on parantunut! Vaikka silti lenkin alussa kun alkaa keventelemään niin tulee mietittyä aina että voi elämä...kuinka tätä jakassa vielä x määrän kilometrejä. Siinä lenkin edetessä se kumminkin unohtuu. :)

Seuraavat kisat olisi Sastamalassa 11.5. Mutta olen vielä epävarma siitä luokasta. Olisi mahtava mennä ensimmäinen alueluokka jonka pituus olisi järjestäjän mukaan n.30km, mutta kun ei sitä kotitreeneissä vieläkään ole päästy menemään. Saattaa siis olla että tällä kertaa mennään vaan tason 2.2. seuraluokka joka on 20-25km. Toisaalta se viisi kilometriä ei oikeastaan ole paljoa lisää...

1.5.2013

Wappu!

Jokainen itseään kunnioittava opiskelija on vappuna joko kännissä tai kammottavassa krapulassa, itse kuulun nyt lähinnä jälkimmäiseen osioon. Mutta ei hätää, illalla taas hieman simaa ja munkkia! Opiskelijavappu meni täällä Oulussa tavalliseen tapaan, toki nyt olimme wappusuunnituksella yhdessä uuden ensihoitajaluokan kanssa. Maanataina käväisin Otovapussa vähän vanhoja kavereita katsomassa, ja tänään sitten olisi tarkoitus luokan kanssa taas hieman juhlia....köh köh. No täytyy kyllä sanoa ittselleni alkoholi maistuu muuten aika harvoin, viimeksi laskiaisena join hieman. Eli sallin nyt itselleni ainakin tämän kolmen päivän putken. :D Vappuna on jo itsenolaus suoritettu ja painittu niin että joka paikka on mustelmilla, muttei siitä sen enempää...

En kerennyt viime viikolopustakaan kertoa näiden vappukiireiden takia. Mutta kävimpä taas pitkästä aikaa tallilla ja treenaamassa Fyrryä. Mutta tästä myöhemmin lisää tällä viikolla. En saa tällä hetkellä lisättyä kuvia blogiin, joten sayonara!